On­net­to­muus­tut­kin­ta­kes­kus OTKES on saa­nut val­miik­si tut­kin­nan Mänt­tä-Vilp­pu­lan ta­so­ris­teyk­ses­sä 14.5. 2020 sat­tu­nees­ta on­net­to­muu­des­ta, jos­sa trak­to­rin ja kyl­vö­lan­noit­ti­men muo­dos­ta­ma ajo­neu­vo­yh­dis­tel­mä törmä­si kis­ko­bus­sin kyl­keen va­roi­tus­lait­teet­to­mas­sa Kul­ma­lan ta­so­ris­teyk­ses­sä.

Näkyvyys tasoristeystä lähestyttäessä oli sellainen, ettei veturinkuljettaja nähnyt traktoria riittävän aikaisin, jotta olisi ehtinyt vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Traktorin kuljettajan väsymys, rutinoituminen, traktorin ohjaamon katveet ja heijastumat sekä traktorin ominaisuudet johtivat siihen, että hän ei havainnut junaa eikä pysähtynyt ennen tasoristeystä. Traktori törmäsi kiskobussin vasempaan kylkeen junan nopeuden ollessa 100 km/h, jonka seurauksena kiskobussin polttoainesäiliö repesi ja kiskobussi syttyi palamaan.

Traktorinkuljettaja sai törmäyksessä lieviä vammoja, mutta muilta henkilövahingoilta vältyttiin. Sekä kiskobussi että traktori vaurioituivat pahoin törmäyksessä – traktori käyttökelvottomaksi. Onnettomuudesta aiheutui ympäristövahinkoja.

- Olemme useaan otteeseen puuttuneet varoituslaitteettomien tasoristeysten turvallisuuteen. Tämä onnettomuus osoitti niihin liittyvät vaarat. Tasoristeyksen tuttuus ja junan nopeus liitettynä noihin muihin tekijöihin johtivat siihen, että onnettomuutta ei enää voitu välttää. Onneksi ei käynyt pahemmin, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi sanoo.

- Veturinkuljettajan rooli onnettomuustilanteessa korostui. Hän oli onneksi toimintakykyinen ja matkustajia oli vähän, joten junan evakuointi onnistui hyvin, tutkinnanjohtaja Esko Värttiö arvioi.

Onnettomuustutkintakeskus päätyi tutkinnan seurauksena johtopäätöksissään siihen, että matkustajien omatoimista pelastautumista tukevat ohjeet ja laitteet ovat puutteellisia. Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus puuttuu dieselmoottorijunien kriittisten laitteiden sijoitteluun ja suojaukseen, joissa ei nyt ole huomioitu sivutörmäyksen aiheuttamaa riskiä riittävästi. Koska kalustoa koskevat määräykset ovat kansainvälisiä, sitä koskeva suositus on osoitettu Euroopan rautatievirastolle. Loput kolme suositusta on osoitettu Liikenne- ja viestintävirastolle. Niiden toteutuksesta vastaavat Väylävirasto ja rautatieliikenteen harjoittaja.

(Kuvituskuva: Pekko Oksanen)