Pohjoismaiden kuljetusalantyöntekijäliiton NTF:n (Nordic Transport Federation) rautatiejaosto keskusteli työmarkkina- ja kilpailutilanteesta eri Pohjoismaissa tiistaina. Jaosto kokoontui verkossa koronatilanteen vuoksi.

Jaoston puheenjohtaja, Rautatiealan Unionin RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki toteaa, ettei Suomi liputa EU:ssa kaavaillun minimipalkkalainsäädännön puolesta mutta ei sitä vastaan taistele niin kauan kun järjestelmä perustuu toimialojen työehtosopimuksiin. Muut Pohjoismaat suhtautuvat asiaan merkittävästi kriittisemmin

Jaoston keskustelussa nousi esiin työnantajien jatkuva halu heikentää työehtoja kaikissa maassa. Lisäksi EU:ssa käydään keskustelua siirtymisestä rautateillä yhteen yhteiseen kieleen, englantiin.

- Olemme yksimielisiä, että kielen pitää olla kansallinen kieli liikennnöintimaassa, B1-taso vähintään. Sanotaan, että tällä pyritään suojelemaan omia markkinoita kilpailulta. Rallienglanti on kuitenkin turvallisuusuhka.

Palomäki on tyytyväinen, että junaliikenteeseen ollaan panostamassa ympäri Eurooppaa ja maailmaa.

- Rautatiet ovat tulevaisuuden liikennemuoto ja valtiot ovat valmiita infrastruktuuriin panostamaan.

Rautatiejaoston jäsen, Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtaja Teppo Järnstedt kertoo, että liitto on pääsemässä työnantajan kanssa sopuun, että jokaisessa kaukoliikenteen junassa on oltava vähintään yksi konduktööri.

- HSL-alueella kaikissa junissa ei ole kuljettajan lisäksi konduktöörejä: konduktöörit ovat junissa tietyn peittoprosentin mukaisesti sekä laituripalvelutehtävissä.

Rautatiejaoston työvaliokuntaan valittiin Palomäki, norjalainen Jane Sæthre, tanskalainen Claus Møller Frederiksen ja norjalainen Fredrik Nilssen.