Valtioneuvosto esittää vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa perusväylänpitoon 40 miljoonaa euroa lisämäärärahaa, jolla on tarkoitus aloittaa kahdeksan uutta väylähanketta. Lisäksi seitsemälle kehittämishankkeelle esitetään 71 miljoonaa euroa lisämäärärahaa tänä vuonna.

- Hallitusohjelmassa liikenneverkon kehittäminen sai erityistä huomiota. Siksi oli tärkeää laittaa nopeasti liikkeelle hankkeita, joilla on vaikutusta ihmisten liikkumiselle, elinkeinoelämän toimintaedellytyksille ja koko Suomen elinvoimaisuudelle, liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin sanoo.

Hallitus esittää perusväylänpidon määrärahatasoon 40 miljoonan euron korotusta tälle vuodelle, mikä hillitsee korjausvelan kasvua. Määräraha ehdotetaan käytettäväksi kahdeksaan, ml. tiehankkeita, eri hankkeeseen, joiden kokonaiskustannus koko toteutusajalta on 260 miljoonaa euroa.

Tampere–Seinäjoki-rataosalla uusitaan turvalaitteita, mikä parantaa radan käytettävyyttä. Samalla Länsi-Suomen junaliikenteen häiriöherkkyys vähenee.

Kokkola–Pietarsaari (Pännäinen) -rataosalla uusitaan ja asennetaan puuttuvia turvalaitteita, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteenohjausta.

Helsingin ja Turun välisellä rantaradalla pyritään muun muassa poistamaan paikallisia nopeusrajoituksia, mikä tehostaa henkilöliikennettä. Hankkeessa uusitaan radan päällysrakennetta, korjataan siltoja ja tunneleita, parannetaan kuivatusta, parannetaan Jorvaksen liikennepaikkaa ja varmistetaan radan vakaus.

Oulun ratapihalla on tarkoitus uusia vanhentunut turvalaite, muuttaa raiteistoja ja peruskorjata huonokuntoisimmat osat ratapihasta, mikä sujuvoittaa liikennöintiä.

Helsinki-Pietari -välillä routiminen on vaurioittanut rataa, mikä aiheuttaa liikenteelle häiriöitä erityisesti Kouvolan ja Luumäen välillä. Vaurioiden korjaamiseksi asennetaan routalevyjä, kunnostetaan radan rakennetta ja parannetaan kuivatusta.

Saarijärvi–Haapajärvi -radalla tehdään pieniä korjauksia. Esimerkiksi kiskoja ja pölkkyjä vaihdetaan. Rataosa on huonossa kunnossa, mikä on haitannut metsäteollisuuden kuljetuksia.

Akaaseen rakennetaan uusi raakapuuterminaali. Se kuuluu valtakunnalliseen raakapuun kuormauspaikkaverkostoon, mikä tehostaa raakapuun kuljetusta.

Hallitus esittää liikenteen kehittämishankkeille 71 miljoonan euron määrärahaa tälle vuodelle ja yhteensä 349 miljoonan euron valtuutta. Valtuus tarkoittaa sitä, että valtion taloudessa sitoudutaan tämän suuruisiin hankkeisiin tulevina vuosina. Menettely mahdollistaa Väyläviraston sitoutumisen monivuotisiin sopimuksiin.

Helsinki–Tampere-pääradan kehittäminen:

Tarkoitus on aloittaa kolmen kohteen suunnittelu eli lisäraiteet Jokelan ja Riihimäen sekä Riihimäen ja Tampereen välille sekä suunnitella ohituspaikkoja Riihimäen ja Tampereen välille. Määräraha olisi 11 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Kouvolan ja Hamina–Kotkan välisen radan parantaminen:

Hankkeessa peruskorjataan rataa, tehdään pehmeikkö-, silta- ja rumpukorjauksia ja uusitaan turvalaitteita. Lisäksi laajennetaan Kotolahden ratapihaa. Tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja välityskykyä sekä varmistaa turvallinen liikennöinti. Määräraha olisi 3 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja valtuus 98 miljoonaa euroa.

Iisalmi–Ylivieska-rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide:

Välit Ylivieska-Iisalmi ja Siilinjärvi-Ruokosuo sähköistetään ja turvalaitteisiin tehdään muutoksia. Lisäksi rakennetaan Iisalmen kolmioraide. Tavoitteena on parantaa kuljetusten tehokkuutta Ylivieska-Iisalmi -radalla. Määräraha olisi 500 000 euroa vuonna 2019 ja valtuus 55 miljoonaa euroa.

Joensuun ratapihan parantaminen:

Vanhat liikenteenohjaus- ja turvalaitteet korvataan nykyaikaisella järjestelmällä. Samalla raiteistomalli ja ratatekninen rakenne uusitaan. Lisäksi laitureita korotetaan ja rakennetaan silta välilaiturille. Tavoitteena on liikenteen palvelutason sekä liikennöinnin ja matkustajien turvallisuuden parantaminen. Määräraha olisi miljoona euroa vuonna 2019 ja valtuus 74 miljoonaa euroa. Joensuun kaupungin osuus hankkeesta on 3 miljoonaa euroa.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksensä vuoden 2019 lisätalousarvioksi 19. kesäkuuta. Eduskunta päättää lisätalousarviosta. Hankkeet on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana.

(Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia)