Digirata tähtää junien turvalliseen ja tehokkaaseen liikennöintiin. Tietoa rautateiden teknisten järjestelmien uudistamisesta tarjoaa perjantaina julkaistu Digirata-raportti. Digirata-hanke etenee nyt valmistelusta käytäntöön, kun digitaalista kulunvalvontaa rakennetaan ja pilotoidaan rautateillä.

Tavoite on, että Suomi ottaisi käyttöön modernin radioverkkopohjaisen rautateiden kulunvalvontajärjestelmän koko rataverkolla 2040-luvulle mennessä. Samalla vanha järjestelmä korvataan EU-vaatimusten mukaisesti eurooppalaisella järjestelmällä (ERTMS, European Rail Traffic Management System). Seuraavaksi Digiradan kehitys- ja verifiointivaiheessa testataan uusia 5G-pohjaisia tiedonsiirtoratkaisuja.

– Digiradan valmisteluvaiheessa saimme arvokasta tietoa, miten 2030-luvulla elinkaarensa päähän tuleva junien kulunvalvontajärjestelmä korvataan. Kiitokset yhteistyöstä kaikille valmisteluun osallistuneille. Nyt alkaa pioneerityö, kun uutta järjestelmää testataan Kouvola-Kotka-Hamina -rataosalla. Rautatieliikenteen digiratkaisumme tulevat olemaan maailman kärkeä ja niitä voidaan skaalata tulevaisuudessa kansainvälisille markkinoille, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) toteaa.

Digirata on merkittävä investointi suomalaisen rautatieliikenteen tulevaisuuteen, mutta kyse ei ole vain teknologisesta kehityksestä.

– Digiradan myötä saadaan lisää kapasiteettia rataverkolle ja pyritään saamaan lisää matkustajia raiteille, parannetaan palveluita ja vähennetään häiriöitä sekä liikennepäästöjä, projektipäällikkö Juha Lehtola Väylävirastosta sanoo.

– Digiradan moderni järjestelmäkokonaisuus mahdollistaa parhaan teknologisen alustan pitkälle tulevaisuuteen. Kyseessä on koko liikennemuotoon kohdistuva positiivinen murros, jonka merkitys tulee varmasti kasvamaan ennakoitua suuremmaksi, hankejohtaja Jari Pylvänäinen Fintraffic Raide Oy:stä arvioi.

Rautateiden järjestelmien digitalisointi on mittava uudistus, joka vaatii kokeiluja. Ensimmäinen koekenttä hankkeessa on Kouvola-Kotka/Hamina-rataosalle sijoittuva testirata ja ERTMS-testilaboratorio, joilla pilotoidaan eurooppalaisittain uraauurtavaa tiedonsiirtoa rautateillä. Testirata eli Suomen ensimmäinen Digirata-osuus ja laboratorio valmistuvat rataosan parantamishankkeen yhteydessä.

Tavoitteena on, että testilaboratorio olisi käytössä vuonna 2022 ja testirata olisi rakennettu vuoteen 2024 mennessä. Lisäksi tarkoituksena on rakentaa kaupallinen pilottirata, joka otetaan käyttöön kaupallisessa junaliikenteessä vuoden 2026 aikana.

Digirata-hankkeessa Suomeen kehitetään moderni junien ERTMS-kulunvalvontajärjestelmä. Hankkeessa luodaan järjestelmän teknologista perustaa, jotta junan paikannus ja automaattinen operointi, kapasiteetti- ja aikataulutietojen päivittäminen sekä liikenteenhallinta saadaan digitalisoitua.

Jotta järjestelmä toimii, se tarvitsee radioverkon junan ja ratainfrastruktuurin väliseen viestintään. Radioverkoksi suositellaan 5G:hen perustuvaa tulevaisuuden rautateiden viestintäjärjestelmää (FRMCS, Future Railway Mobile Communication System), joka nojaisi saatavilla oleviin kaupallisten operaattorien radioverkkoihin. Järjestelmän toimintaperiaate on yhtenäinen Euroopan laajuisesti ja sen toiminnot tulee standardoituna EU:sta. Järjestelmän avulla junat pääsevät tulevaisuudessa keskeytyksettä liikkumaan maarajojen yli. Suomessa alkaa eurooppalaisittain ainutlaatuinen kokeilu, kun FRMCS-järjestelmää testataan kaupallisessa verkossa. Suomen kokeilu on herättänyt jo kiinnostusta Euroopassa.

Digirata on mukana Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa, jonka valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2021. Euroopan komissiolla on kaksi kuukautta aikaa arvioida jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia.

Rahoituksella katettaisiin hankkeen kehitys- ja verifiointivaiheessa eli vuosina 2021-2026 tapahtuvaa testaus- ja pilotointitoiminnan valmistelua testilaboratoriossa, testiradalla sekä kaupallisen junaliikenteen käyttöön jäävällä pilottiradalla. Kehitysvaiheen arvioidut kustannukset vuosina 2021-2027 ovat 130 miljoonaa, josta elpymisrahoitus kattaisi 85 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa hankkeelle on myönnetty 130 miljoonan euron valtuus ja viiden miljoonan euron määräraha.

Digiradan kokonaiskustannukset vuosina 2021-2040 ovat 1,7 miljardia euroa. Siitä valtion osuus on 1,4 miljardia ja junakaluston omistajien osuus 300 miljoonaa euroa.

Valmiste­luvaihe on toteutettu yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, Väylä­viraston, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n, Fintraffic Raide Oy:n, VR-Yhtymä Oy:n ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhty­män (HSL) kesken.

Nyt alkaa Digirata-hankkeen kehitys- ja verifiointivaihe, jossa teknologisia ratkaisuja tutkitaan ja testataan.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa uuden ohjausryhmän, joka ohjaa hanketta vuosina 2021-2027.