Saksan hallitus päätti merkittävästä yli 50 miljardin euron ilmastopaketista, jossa rautateitä voidaan ilmaston lisäksi pitää selkeänä voittajana. Saksan valtion rautatieyhtiö Deutsche Bahn DB saa runsaasti erilaisia tukia sekä verotuksellisia etuja junaliikenteen laajentamiseen ja palvelutason parantamiseen

Saksan valtio pääomittaa rautatieyhtiö DB:tä 10 miljardilla eurolla. Tällä rahalla on tarkoitus edistää investointeja, jotka lisävät mm. sähköistä junaliikennettä, digitalisaatiota ja parantaa asiakaspalvelua. Kaukoliikenteen arvonlisävero lasketaan 19%:sta 7 prosenttiin. Lähiliikenteeseen luodaan hinnaltaan erittäin kilpailukyinen 365 euron vuosilippu.

Rautatieliikenteen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta parannetaan muiden liikennemuotojen uusilla haittaveroilla ja maksuilla jotka kohdistuvat saastuttaviin liikennemuotoihin, kuten maan sisäisiin lentoihin ja raskaaseen kuorma-auto- ja rekkaliikenteeseen. Tavoitteena on, että ihmiset ja nykyistä pienemmät tavaravirrat siirtyisivät juniin.

Tarjolla on porkkanaa ja keppiä niin kuin suomalaisessa työttömyysturvakeskustelussa: näillä haittaveroilla ja maksuilla on päästökaupan lisäksi tarkoitus maksaa tämä 50 miljardin euron ilmastopaketti. Toki tähän liittyy paljon muutakin ja niistä voi lukea vaikka TÄÄLTÄ.

Rautatiet ovat tulevaisuuden liikennettä

Saksaa on Suomessa pidetty monessa asiassa jonkinlaisena mallimaana: ainakin työmarkkinakysymyksissä on haluttu rusinoita pullasta poimia. Tässä tapauksessa koko pulla taitaa olla liian raskas syötäväksi. On parempi jättää ne haittaverot sekä -maksut pois ja miettiä parempia keinoja.

Suomalainen raideliikenne on kehittynyt viime vuosina siihen nähden hyvin, että ratojen investoinnit ja korjausmäärärahat ovat olleet täysin riittämättömät. Silti markkinaosuus on suhteellisen hyvällä tasolla. Suurelta osin siitä on kiittäminen vakavaraista valtionyhtiötä VR:ää, joka on pystynyt merkittävästi investoimaan uuteen kalustoon ja tehostamaan toimintaansa sekä vastaamaan maantiekuljetusten aiheuttamaan hintapaineeseen.

Suomen tavaraliikenteessä rautateiden markkinaosuus on noin 28%, joka on erittäin hyvä luku vertaa sitä vaikkapa EU:n 16,6% keskiarvoon. Kasvupotentiaalia varmasti löytyy vielä näistä pienten vaunuryhmien kuljetuksista, jotka nousivat esiin Saksan toimenpiteissä verotuksellisena ohjauksena.

Matkustajaliikenteessä matkustajamäärät ovat kasvaneet siellä minne on investoitu ja siellä missä on riittävän suuret ihmismäärät kuljetettavaksi. Kasvu on joillain yhteysväleillä ollut hurjaa kilpailukyisten hintojen ja nopeutuneiden matka-aikojen ansioista.

Kolikon kääntöpuoli on, että monella pienellä paikkakunnalla junatarjonta on vähentynyt tai loppunut kokonaan. Helsingin ja Oulun välillä ei kannata pysähtyä kertaakaan, jos juna on sillä loppuunmyyty ja matka-ajan pitää olla kilpailukyinen esimerkiksi lentokoneeseen nähden.

Nopeiden junien perään pitäisi saada hitaampia junia ja sinne missä lipputuloilla hoidettava liikenne ei ole taloudellisesti mahdollista tarvitaan yhteiskunnan tukemaa liikennettä. Ratojen välityskykyä parantavia investointeja ja korjauksia tarvitaan kipeästi, että mahdollistetaan nykyisen rataverkon parempi palvelutaso.

Nykyinen hallitus on lähtenyt määrätietoisesti parantamaan rautateiden palvelutasoa mutta kun seurasi budjetin valmistelua, niin täytyy olla todella tyytyväinen siihen miten rautateihin ohjattiin rahoitusta, mutta se ei ole riittävästi mikäli halutaan harjoittaa kunnianhimoista ilmastopolitiikka. Se on sitä reaalitaloutta mitä hallitukset elävät hallituskausi kerrallaan.

Eduskunnassa on alkamassa parlamentaarisen liikennejärjestelmän suunnittelu, joka paaluttaa liikennepolitiikkaa seuraavaksi kahdeksitoista vuodeksi. Toivottavasti siellä löytyy liikennepoliittisia ratkaisuja, jotka ohjavat ihmisiä luonnollisesti vähäpäästöiseen liikkumiseen, jossa se on luonnollinen ratkaisu eikä haittaverotuksen pakottama.

Tero Palomäki

puheenjohtaja

Rautatiealan Unioni RAU ry