Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma on käsittelyssä tiistaina. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

Metro on ollut jo 40 vuoden ajan keskeinen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Osa kantametrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä ja ne alkavat vanheta. Samalla länsimetron järjestelmät täytyy yhteensovittaa kantametroon. Vanhojen järjestelmien huoltamiseen on tulevaisuudessa yhä vaikeampi löytää sekä varaosia että tarvittavaa osaamista.

- Sujuvan matkustamisen kannalta on välttämätöntä ryhtyä uudistuksiin, sillä pahimmillaan vanhentuvat järjestelmät uhkaavat koko metroverkon luotettavuutta ja turvallisuutta, Kaupunkiliikenne kertoo tiedotteessaan.  

Tavallisen kaupunkilaisen kannalta hanke on näennäisen näkymätön. Uudistukset kohdistuvat metrojunissa ja radalla oleviin järjestelmiin eivätkä sen vuoksi näy suoraan matkustajalle. Sen sijaan järjestelmien uusimatta jättäminen alkaisi aikanaan näkyä esimerkiksi myöhässä olevina tai kokonaan ajamattomina vuoroina sekä muina liikennehäiriöinä.  

- Metro on osa HSL:n liikennejärjestelmän selkärankaa ja sen toiminta, luotettavuus ja turvallisuus tulee varmistaa lyhyellä ja pidemmällä aikajänteellä, HSL:n Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin kertoo. 

Metron turvallisen ja luotettavan toiminnan kannalta keskeisintä on junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen. Kulunvalvontajärjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa: sen päätehtävänä on estää junan ajo punaisen opastimen ohi.  

Kulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä on tarkoitus siirtyä automaattiseen kulunvalvontaan. Automaattinen järjestelmä muun muassa valvoo jatkuvasti junan sijaintia ja nopeutta radalla sekä tarkkailee metrojunan etäisyyttä toisista junista. Käytännössä kuljettaja ei esimerkiksi voi ajaa ylinopeutta, sillä järjestelmä hidastaa vauhtia automaattisesti.  

Järjestelmä tulee mahdollistamaan puoliautomaattisen junien ajon. Vaikka järjestelmä automatisoituu osittain, metron ohjaamossa tulee jatkossa olemaan kuljettaja. Kuljettajan tehtävä on esimerkiksi avata ja sulkea metron ovet sekä valvoa junan toimintaa. Lisäksi metro kulkee täsmällisemmin, kun inhimilliset tekijät vähenevät. 

- Kulunvalvontajärjestelmän uusinta varmistaa luotettavan liikennöinnin ja samalla mahdollistaa järjestelmän matkustajakapasiteetin huomattavan lisäyksen. Lisäksi puoliautomaattinen ajo tukee täsmällisempää metron toimintaa, Metron kapasiteettihankkeen hankejohtaja Heikki Viika Kaupunkiliikenne Oy:stä toteaa.

Sujuvamman ja turvallisemman liikkumisen lisäksi järjestelmän uusiminen mahdollistaa muitakin positiivisia muutoksia. Suunnitellun järjestelmän ansiosta metron vuoroväliä voidaan tihentää, jolloin metro kulkee tulevaisuudessa varsinkin ruuhka-aikaan nykyistä taajemmin. Samalla metro on entistä nopeampi tapa liikkua kaupungissa. 

Tiheämmin kulkevat metrot puolestaan kasvattavat metroihin mahtuvien matkustajien eli kapasiteetin määrää. Suurempi kapasiteetti tarkoittaa, että yhä useampi pystyy kulkemaan metrolla ja väljempää matkustamista. Hankesuunnitelman yhteydessä tehdyn selvityksen mukaan ruuhkaa koetaan jo ajoittain matkustajamäärien ollessa korkeita. Kapasiteetin nosto vaatii kuitenkin lisäjunien hankintaa. 

Metrojärjestelmiä kehitetään ennakoivasti, sillä työ vaatii huolellista suunnittelua ja toteutus kestää useita vuosia. Uuden junakulunvalvontajärjestelmän on tarkoitus valmistua vuonna 2029. Metrojärjestelmien uudistuksesta vastaa Kaupunkiliikenne Oy. Toteutusta valvoo Kaupunkiliikenteen, HKL:n, HSL:n, Länsimetron ja Espoon kaupungin muodostama yhteistyöryhmä.