Liikenne- ja viestintäministeriö on kertonut aiemmin, että itäisen suunnan raideyhteyden hankeyhtiöneuvotteluja jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee esitystä loppusyksystä.

Päättäessään vuosi sitten Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnitteluyhtiöiden perustamisen reunaehdoista ja edellytyksistä, hallitus vastuutti liikenne- ja viestintäministeriön LVM:n edistämään idän nopeaa raideyhteyttä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi syyskuussa 2019, että LVM selvittää ja vertailee linjausvaihtoehtoja sekä edistää nopeaa itäistä raideyhteyttä.

Toimeksiantoa noudattaen liikenne- ja viestintäministeriö aloitti keskustelut itäisen suunnan raideyhteyden suunnitteluhankeyhtiön perustamisen edellytyksistä kesäkuussa 2020 yhdessä alueen toimijoiden kanssa.

Keskustelut käynnistyivät kesäkuussa sen jälkeen, kun Väylävirasto oli julkaissut Itä-Suomen junayhteyksien kehittämisvaihtoehtojen arviointia koskevan kattavan selvityksen. Selvitys tehtiin LVM:n toimeksiannosta. Selvityksessä vertailtiin junayhteyksien nopeuttamista nykyisessä ratakäytävässä sekä uusissa ratakäytävissä Lentorata–Porvoo–Kouvola ja Lentorata–Porvoo–Kotka–Luumäki.

Kesäkuussa pidetyssä tilaisuudessa keskusteltiin hankeyhtiövalmistelun aloittamisen reunaehdoista Väyläviraston laatiman selvityksen pohjalta. Samalla kartoitettiin kuntien alustavaa halukkuutta osallistua hankeyhtiön perustamiseen ja itäisen suunnan suunnittelun rahoitukseen vastaavilla periaatteilla, jotka ovat olleet Suomi-rata -hankeyhtiön ja Turun tunnin juna -hankeyhtiön neuvotteluiden lähtökohtina. Suomi-rata sekä Turun tunnin juna -hankeyhtiöiden perustamisen edellytyksenä on ollut se, että muut osakkaat sitoutuisivat yhtiön pääomittamiseen noin 49 prosentin osuudella arvioiduista kustannuksista.

Itäisen suunnan alueen toimijoilta saatujen vastausten perusteella hankeyhtiömallin edellytyksenä ollut kuntien rahoitusosuus, yhteensä 34,3 miljoonaa euroa, näyttää täyttyvän sellaisen hankeyhtiön osalta, jonka tehtävänä olisi Porvoo-Kouvola-ratalinjauksen suunnittelu ja rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Ministeriö aloitti lokakuussa keskustelut Porvoo-Kouvola -ratalinjauksen suunnitteluhankeyhtiöön sitoutuneiden kaupunkien ja kuntien kanssa.

Sen sijaan Porvoo-Kotka-Luumäki-linjauksen suunnittelua puoltaneiden kuntien vastausten perusteella hankeyhtiön rahoitus näytti jäävän vajaaksi reilun 16 miljoonan euron edestä tarvittavasta noin 54 miljoonasta eurosta.

Ministeriö on tietoinen siitä, että Kotkan kaupunginvaltuusto on myöhemmin lisännyt alustavasti osuuttaan mahdollisessa hankeyhtiössä 16,3 miljoonalla eurolla. Tämän myötä Porvoo-Kotka-Luumäki-linjauksen osalta kuntien rahoitusosuus täyttyisi.

Väyläviraston selvityksessä nykyisten ratojen kehittäminen osoittautui uusia oikoratoja kannattavammaksi. Itäisen suunnan uusien ratayhteyksien toteuttaminen toisi kuitenkin suuremmat hyödyt kuin nykyisten ratojen kehittäminen.

Suurten investointikustannusten johdosta niiden kustannustehokkuus jäisi kuitenkin heikommaksi. Selvityksen mukaan uusista ratakäytävistä kannattavampi olisi Porvoo–Kouvola -linjaus.

Selvitystyötä on tehty alueen toimijoita kuullen ja on pyydetty lausuntoja edellytyksistä hankeyhtiöön osallistumiseksi.

Valtion osallistuminen ja sen rahoitusosuus itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluihin käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syksyn 2020 aikana. Valtion rahoitusosuudesta hankeyhtiöön päättäisi eduskunta.

Talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle tuodaan tietoon käsittelyajankohdan mukainen tilanne mahdollisten vähemmistöosakkaiden rahoitusosuuksista hankeyhtiössä sekä kattavasti muut itäisen suunnan hankeyhtiön perustamisen edellytyksiin vaikuttavat seikat, kuten Väyläviraston edellä mainittu selvitys.