Kokoomus haluaa vahvistaa kuntien ja kaupunkiseutujen saavutettavuutta.

- On tärkeää, että sujuvat julkisen liikenteen yhteydet ovat yhä useamman ulottuvilla. Toimivan kaupunkiliikenteen heikoin lenkki Suomessa on lähijunien alihyödyntäminen useilla kaupunkiseuduilla. Raideyhteyksiä ei hyödynnetä täysimääräisesti.

Kokoomuksen mielestä lähijunaliikenne tulee ulottaa suurimpien kaupunkiseutujen lisäksi pienemmille kaupunkiseuduille.

- Raiteet mahdollistavat kaupunkirakenteen tiivistämisen ilmastoystävällisesti ja eri seutukuntien kehittämisen koko Suomessa. Sujuvat työssäkäyntialueet lisäävät työn tarjontaa ja paikallisten yritysten elinvoimaa.

Yhteiskunnan kokonaisedun nimissä VR tarvitsee kilpailua ja kirittäjiä.

- Toimivana esimerkkinä mm. Onnibussin halpabussiliikenne on pakottanut VR:ää uudistumaan ja parantamaan juoksuaan. Tehokkainta on avata lähijunaliikenne kilpailulle EU:n lainsäädännön mukaisesti. Kilpailutetun liikenteen turvallisuus tulee taata ja pitää korkeana käyttäjille.

Lainsäädäntö estää tällä hetkellä HSL:ää lukuun ottamatta seudullisia viranomaisia järjestämästä lähijunaliikennettä.

- Lakia tulee muuttaa siten, että se sallii HSL:n lisäksi muille toimijoille (Föli, Vilkku, Linkki, Nysse ym.) mahdollisuuden järjestää alueellista lähijunaliikennettä. Seudullinen joukkoliikennepalvelu saadaan toimivaksi, kun kaikille seudullisille viranomaisille annetaan EU-asetuksen edellyttämä oikeus järjestää ja kilpailuttaa itsenäisesti lähijunaliikenne alueellaan.

Julkisessa keskustelussa on esitetty liikenteen ulottamista mm. seuraaville seuduille:

• Lahden seutu

• Lappeenranta–Imatra

• Oulun seutu

• Seinäjoen ja Vaasan seudut

• Turun seutu ja Varsinais-Suomi

• Kuopion seutu

• Jyväskylän seutu

• Kouvola–Kotka

• Tampereen seutu

• Satakunta

• Meri-Lappi

• Pohjois-Karjala

• Etelä-Savo

Kaluston saatavuus operaattoreille tulee turvata kilpailun syntymiseksi.

- Tämän toteutumiseksi nopein tapa on siirtää verorahoilla hankittu VR:n hallinnassa oleva lähiliikennekalusto sekä Sm4-junat ja VR:lle tarpeeton muu kalusto valtion (tai kuntien) kalustoyhtiöön. Uusi – kuten 2021 hankittava yöjunakalusto – tulee hankkia valtion tai kuntien kalustoyhtiöön, josta tilaajaviranomainen asettaa kaluston liikenteen harjoittajan käyttöön. Käytännössä tähän velvoittaa EU-asetus, jota tulee noudattaa Suomessakin viimeistään 23.12. 2023.

Toimiva esimerkki järjestelystä on Helsingin seudun junaliikenteen kalustoyhtiö, Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy. Sen tehtävänä on omistaa ja hankkia HSL-alueen junaliikenteen kalusto. Kokoomus katsoo, että kunnat (ja mahdollisesti myös valtio) voisivat osallistua pääkaupunkiseudun lisäksi muidenkin seutujen kalustoyhtiöiden mahdollistamiseen.

Tällä hetkellä Suomen muusta Euroopasta poikkeava raideleveys vaikeuttaa VR:n suomalaisten kilpailijoiden ja kansainvälisten liikenneoperaattoreiden osallistumisen 1.1. 2021 avautuneeseen vapaaseen rataverkon käyttöön eli ns. Open Access -malliin.

- Poikkeavan raideleveyden takia olemassa olevaa kalustoa ei voi hankkia helposti esim. toisesta EU-maasta Suomen raiteille. Tämä suojaa monopolimallin säilymistä, vaikka kilpailu on muodollisesti avattu. Siksi olemassa olevan lähijunakaluston siirtäminen kalustoyhtiöön on tarpeen ja vanhalle kalustolle on asetettava romutuskielto ja se on pidettävä kunnostuskelpoisena, kunnes siirtyminen EU-lain mukaisiin kilpailutuksiin alkaa.

Yksinkertaisten lähijunaseisakkeiden rakentaminen raiteiden varteen on kokoomuksen mukaan parhaimmillaan hyvin edullista ja teknisesti helppo toteuttaa.

- Infrastruktuurin rakentaminen lähijunaliikenteen mahdollistamiseksi ei pitäisi muodostua ylitsepääsemättömän kalliiksi valtiolle ja kunnille. Väylävirasto on toteuttanut 2000-luvulla kustannustehokkaasti useita uusia kevyitä seisakkeita, joiden toteutuskustannukset ovat olleet luokkaa 0,1-0,8 miljoonaa euroa per seisake.