Kansanedustaja Paula Werning (sd.) pitää hyvänä Väyläviraston selvitystä, jossa todetaan kiistatta parhaimmaksi vaihtoehdoksi uudeksi itäiseksi linjaukseksi Itärata, raideyhteys Porvoon kautta Kouvolaan.

Väylävirasto julkaisi 28.5.2020 selvityksen itään suuntautuvan henkilöliikenteen nopeuttamisesta ja raideverkon palvelutason nostosta. Selvityksessä vertailtiin nykyisen rataverkon parantamista ja uusia ratakäytäviä Porvoon kautta Kouvolaan tai Porvoon ja Kotkan kautta Luumäelle. Väylävirasto on julkaissut keväällä 2019 LVM:n tilaaman Itärata-selvityksen, jonka lopputulokset ja päätelmät olivat hyvin pitkälti samankaltaiset.

- Hallitusohjelmassa on linjattu kolmesta suuresta raidehankkeesta. Ne ovat päärata ja sen laajennukset (Suomi-rata), Helsingistä länteen suuntautuva rata (Turun tunnin juna) mukaan lukien Espoon kaupunkirata sekä Helsingistä itään suuntautuva rata.

Itäradan eteenpäin vieminen on hallitusohjelman linjausten mukaista toimintaa. Itärata parantaa ja nopeuttaa laajemmin itäisen Suomen yhteyksiä pääkaupunkiseudulle.

-  Huomion arvoinen seikka on se, että itärata on lähes kaksi kertaa kustannustehokkaampi verrattuna Kotkan ja Luumäen kautta kulkevaan linjaukseen.

LVM:n arvion mukaan suunnittelukustannukset Itäradan Porvoo-Kouvola -linjauksessa ovat noin 70 miljoonaa euroa, joka jakautuisi 51 % valtion 49 % kunnille ja muille osakkaille. Itäradan osalta kunnille ja muille julkisyhteisöille kohdistuva alustava rahoitus olisi tästä noin 34,3 miljoonaa euroa.

- Vahvasta tahtotilasta kertoo ehdottomasti se, että kaikki 11 itäradan kannalta merkittävää radanvarsikaupunkia on kiinnostuneita rahoittamaan itäradan suunnittelua. Tämä ei ole minkään yksittäisen Itä-Suomen kaupungin asia, vaan tässä jos missä vallitsee vahva yksimielisyys.

Seuraavaksi kunnat odottavat liikenne- ja viestintäministeriön kutsua neuvottelupöytään hankeyhtiön perustamisesta. Hankeyhtiön tehtävänä on ratayhteyden suunnittelu ja rahoitus rakentamisvalmiuteen asti. Suunnittelun arvioidaan kestävän kuudesta kymmeneen vuotta riippumatta siitä, kumpaa yhteyttä lopulta lähdetään suunnittelemaan.

- Itäradan vaikutusalueella asuu noin 930 000 asukasta eli noin joka kuudes suomalainen. Pääkaupunkiseutu mukaan lukien, vaikutusalueella on noin 2 miljoonaa asukasta eli enemmän kuin joka kolmas suomalainen. Itäratahanke on erittäin keskeinen koko Kaakkois- ja Itä-Suomen aluekehitykselle lähivuosikymmeninä. Kyseessä on aidosti lähes puolen Suomen yhteinen hanke.

Werningin mukaan parempi saavutettavuus ja lyhyemmät matka-ajat antaisivat uutta nostetta elinkeinoelämälle, mahdollistavat paikasta riippumattoman työn ja hillitsevät liikenteen päästöjä.

- Itäradan vaikutusalueella on paljon suurteollisuutta ja kansainvälisiä yhtiöitä, joille toimivat liikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Junayhteydet itäisestä Suomesta ovat merkittävästi hitaampia ja palvelutasoltaan heikompia kuin läntisessä Suomessa. Nyt on Itä-Suomen ja itäradan aika, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa oleva Werning toteaa.

Suunnitteilla on lisäksi Itäinen rantarata, johon mm. Kotkan kaupunki on sitoutunut.

(Kuva: Jukka-Pekka Flander)