Junaliikennettä on syytä tarkastella kokonaisuutena Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden suunnittelussa, Helsingin seudun liikenne HSL toteaa lausunnossaan nopean Helsinki–Turku-junayhteyden ympäristövaikutusten arvioinnista.

- Nopeat ja sujuvat yhteydet Helsingin seudun ja muiden Suomen kaupunkiseutujen välillä ovat tärkeitä, mutta huomiota on kiinnitettävä Helsingin seudun joukkoliikenteen tarpeisiin. Esimerkiksi vuonna 2019 HSL:n rantaradan lähijunilla tehtiin noin kymmenkertainen määrä matkoja verrattuna Turun kaukojuniin.

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelmassa todetaan, että nopeiden junayhteyksien suunnittelussa on tarkasteltava, millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat lähiliikenteelle. Samalla on varmistettava, että uudet junayhteydet toimivat yhteen seudun sisäisen järjestelmän kanssa. 

Espoon ja Salon välille rakennettavan oikoradan edellytyksenä on, että kaupunkirataa on jatkettu Leppävaarasta Kauklahteen. Tässäkin tilanteessa Kirkkonummen-lähijunat kulkisivat kuitenkin edelleen samoja raiteita Turun-kaukojunien kanssa Helsingin ja Espoon välillä. 

Ajatuksena liikennöinnissä olisi, että kauko- ja lähijunien ajoajat olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia junien yhteisillä osuuksilla. Tämä on tärkeä lähtökohta jatkosuunnittelussa, sillä se mahdollistaisi rataverkolle enemmän junia ja junaliikenteen kehittämisen kokonaisuutena: esimerkiksi tiheämmät ja tasaiset vuorovälit. 

Nykyinen Helsingin ja Turun välinen junaliikenne on pääosin markkinaehtoista. Oikoradan rakentamisen myötä tämä markkinaehtoinen liikenne siirtyisi todennäköisesti pois rantaradalta. Jos rantaradalle halutaan liikennettä HSL:n ulkopuolelle, siis Siuntiosta länteen, se olisi valtion ostoliikennepäätösten varassa. Sama koskee liikennettä uutta oikorataa pitkin esimerkiksi Nummelaan tai Lohjalle, minne HSL:n toimivalta ei ulotu.