Raidepuolue

View Original

Hämäläiset keräävät adressia metsärataa vastaan - Ratasuunnitelma vaikuttaa haitallisesti aluetalouteen

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri koordinoi järjestöjen ja yhdistysten yhteistä kannanottoa Suomirata Oy:n Helsinki-Tampere oikorataa eli metsärataa vastaan.

- Toteutuessaan ratayhteys aiheuttaisi peruuttamatonta luonnon tuhoutumista sekä vakavaa taloudellista ja inhimillistä haittaa alueen ihmisille ja elinkeinoille.

Kannanoton laatimiseen ovat osallistuneet MTK Häme, Hämeen kylät, Hämeen liitto sekä lukuisat paikalliset kylä-, asukas- ja luontoyhdistykset.

Kannanottoon kerätään allekirjoituksia 29.1. asti, jonka jälkeen se luovutetaan liikenne- ja viestintäministeriölle, eduskunnan liikennevaliokunnalle ja Suomirata Oy:lle.

Allekirjoittajat vaativat, että metsäradan suunnittelu lopetetaan välittömästi.

- Vastustamme ratayhteyden rakentamista uuteen maastokäytävään Helsingin ja Tampereen välille nykyisen pääradan länsipuolelle. Metsärata aiheuttaisi toteutuessaan peruuttamatonta luonnon tuhoutumista sekä vakavaa taloudellista ja inhimillistä haittaa alueen ihmisille ja elinkeinoille.

- Ratasuunnitelma vaikuttaa jo nyt negatiivisesti aluetalouteen ja aiheuttaa surua ja huolta radan alle jääville asukkaille. Vaadimme, että ratasuunnitelmasta luovutaan välittömästi ja resurssit suunnataan nykyisen pääradan kehittämiseen niin, että sen toimintavarmuus paranee ja junien ajonopeuksia voidaan nostaa.

Oikoradan linjausta on soviteltu pääosin rakentamattomaan maisemaan, jolloin se tuhoaisi tieltään arvokkaita luonnonalueita ja kulttuurimaisemia. Radan alle tulisi jäämään mm. arvokkaita, reheviä soita, suojelemattomia lehtoja ja korpia, pohjavesialueita sekä pimeitä ja hiljaisia alueita. Tällaiset kohteet ovat erityisesti Etelä-Suomessa luonnon monimuotoisuuden kannalta ainutlaatuisia ja erittäin arvokkaita.

Lisäksi rata aiheuttaisi huomattavaa haittaa metsäluonnolle. Radan alle jää niin suojeltuja ja suojelun arvoisia metsäkohteita kuin talousmetsää.

- Ratalinja muodostaa esteen eliöiden liikkumiselle, pirstoo luonnon ydinalueita pienempiin osiin ja katkoo ekologisia yhteyksiä. Radan rakentaminen aiheuttaa haitallisia vaikutuksia vesistöihin ja vaarantaa monet puhtaat järvet, joiden hyväksi suojeluyhdistykset ovat tehneet töitä vuosikymmenten ajan.

Allekirjoittajat toteavat, että maankäytön muutokset ovat yksi suurimmista globaaleista uhista luonnon monimuotoisuudelle.

- Metsärata aiheuttaisi toteutuessaan peruuttamatonta metsäkatoa ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Metsäkato on uhka ilmaston näkökulmasta, sillä metsämaalla on tärkeä rooli hiilinieluna ja hiilivarastona. Metsäradan rakentaminen pienentäisi pysyvästi Suomen metsien hiilinielua.

Vaikka ratahanke on vasta suunnitteluasteella, sen negatiiviset vaikutukset maa-, metsä- ja paikallistaloudelle ovat jo alkaneet.

- Radan linjausalueilla kiinteistöjen arvo on romahtanut, investoinnit tiloilla on jäädytetty ja kiinteistökaupat ovat loppuneet. Aluetaloudellinen kehitys ratalinjausalueella on pysähtynyt. Monien sukupolvien aikana tehty työ alueen asuttamiseksi ja viljelemiseksi on menossa hukkaan. Asukkaat ja yrittäjät joutuvat sietämään kohtuutonta epävarmuutta tulevaisuudestaan ja kärsimään tulonmenetyksistä niin kauan kuin metsärataa suunnitellaan.

Esitetyt ratalinjat muodostavat sietämättömän esteen ihmisten liikkumiselle.

- Radan rakentaminen rikkoisi nykyisen aluerakenteen, mikä uhkaa maaseutuyhteisöjen elinvoimaa. Metsärata jakaisi kahtia yli kaksikymmentä kylää, jolloin kyläyhteisöjen toiminta vaikeutuisi merkittävästi. Rata vaikeuttaisi asukkaiden kulkemista ja päivittäisten asioiden hoitoa. Radan rakentamisen ja käytön aikaiset melu- ja valosaaste sekä tärinä heikentävät asuinympäristön laatua.

Radan rakentaminen lopettaa monen maatilan toiminnan peltojen pirstoutuessa ja tilakeskusten jäädessä ratalinjauksen alle.

- Kotimainen maatilatuotanto on Suomen ruokaturvan ja huoltovarmuuden tae. Ilmastonmuutoksen myötä maapallon viljelyyn kelpaavat alueet vähentyvät, jolloin suomalaisella maataloustuotannolla on merkitystä globaalissakin mittakaavassa. Viljavat peltoalueet tulee säilyttää kaikin tavoin mahdollisimman yhtenäisinä ja kasvukuntoisina.

Allekirjoittajat huomauttavat, että metsärata palvelisi toteutuessaan työmatkaliikennettä ja liikematkailua vain Helsingistä ja Tampereelta matkaavien osalta.

- Junat eivät pysähtyisi väliasemilla, missä kuitenkin on määrällisesti enemmän työmatkaliikkujia ja junasta poisjääviä kuin pääteasemalta pääteasemalle matkaavia.

- Metsärataa perustellaan nopeana yhteytenä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kuitenkin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi lentomatkailua tulee vähentää, ei lisätä. Radan tarpeellisuutta perustellaan matka-ajan säästöllä, mutta ne minuutit tulevat kohtuuttoman kalliiksi luonnon ja alueen ihmisten elämänlaadun kustannuksella.

Junalla ei todellisuudessa ehtisi tunnissa Helsingistä Tampereelle, vaikka tällaista mielikuvaa markkinoidaan. Matka-aikasäästöjä on mahdollista saavuttaa nykyistä päärataa kehittämällä.

Kun junaradan nopeutta kasvatetaan, radan tekniikan ja turvalaitteiden tehokkuuden on lisäännyttävä samassa suhteessa, mikä vähentää hankkeen kannattavuutta.

- Puomittamattomista radanylityspaikoista on pyritty Suomessa eroon. Maastossa kulkevan radan ympäristössä kulku on turvatonta ihmisille ja eläimille. Euroopassa suurnopeusradat on viety tunneleihin tai nostettu pitkille maisemasilloille, koska nopeudet ovat niin suuria, että muun liikenteen risteäminen samassa tasossa radan kanssa ei ole mahdollista. Maisemasiltojen ja tunnelien kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin maastoon raivattavan ratakäytävän, mikä herättää kysymyksiä Suomiradan kustannusarvion uskottavuudesta.

Lisäksi kun rakennetaan uutta liikenneinfrastruktuuria, niin vanhat yhteydet jäävät edelleen olemaan.

- Uusi rata lisäisi pysyvästi Suomen raideinfrastruktuurin ylläpitomenoja. Tämä näkökulma tulee huomioida kustannuslaskelmissa.

- Näiden perustelujen myötä vaadimme, että metsäratahanketta ei edistetä ja resurssit suunnataan välittömästi nykyisen pääradan kehittämiseen.