Metro on kuljettanut pääkaupunkiseudun matkustajia jo 40 vuotta. Maan alla kulkeva liikenneväline herätti suunnitteluvaiheessaan paljon epäilyjä ja vastustusta. Metro kuitenkin vakiinnutti muutamassa vuodessa paikkansa matkustajille mieluisimpana joukkoliikennevälineenä ja tuo paikka sillä on edelleen. Juhlajuna Metro 40 v ajaa sunnuntaina 7.8. Itäkeskuksen ja Ruoholahden välillä kolme kertaa. Kyytiin voi nousta kaikilta asemilta Itäkeskus–Ruoholahti välillä.

Tiistaina 2. elokuuta 2022 tulee 40 vuotta siitä, kun tasavallan presidentti Mauno Koivisto leikkasi Kompassitasolla nauhan sen merkiksi, että Helsingin metro oli virallisesti avattu. Matkustajilla oli ollut mahdollisuus ottaa tuntumaa metroon jo aiemmin, sillä junat olivat ajaneet 1.6. alkaen koeliikennettä asiakkaat kyydissä arkisin aamuisin ja iltapäivisin.

Metron suunnittelun lasketaan Helsingissä alkaneen syksyllä 1955, jolloin neljä sosiaalidemokraattien kaupunginvaltuutettua teki aloitteen maanalaisen rakentamisesta Helsinkiin. Vastustajien mielestä metro oli Helsingin kokoiseen kaupunkiin kallis ja suorastaan suuruudenhullu hanke. Ajatus ihmisten ahtamisesta putkeen maan alle oli kaiken kaikkiaan epämiellyttävä tai näin ainakin monet metron vastustajat penseyttään perustelivat.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti metron rakentamisesta Kampista Puotinharjuun aamuyöllä 8.5.1969 klo 3.30 yli kuusituntisen väittelyn jälkeen. Äänet jakautuivat 49 rakentamisen puolesta ja 25 vastaan.

1970-luvulla rakennettiin ratoja ja ensimmäisiä asemia. Samalla syntyi kuusi kilometriä tunnelia Kampista Sörnäisiin.

Vuonna 1982 käytössä oli vain Rautatientorin ja Itäkeskuksen asemien välinen rataosuus. Metro pysähtyi pääteasemien välillä Siilitien, Herttoniemen, Kulosaaren ja Hakaniemen asemilla.

Liikenteen alkuvaiheita leimasi itähelsinkiläisten ärtymys siihen, että he joutuivat vaihtamaan bussien ja metron välillä. Tyytymättömyys lientyi sitä mukaa, kun HKL korjasi liityntäliikenteen aikatauluja. Itähelsinkiläiset huomasivat metron hyvät puolet. Tiheästi kulkevat junat toivat lähiöt ja keskustan entistä lähemmäksi toisiaan.

Kampista pääsi metron kyytiin maaliskuusta 1983 alkaen. Sörnäisten asema valmistui syksyllä 1984. Helsinkiläiset huomasivat pian, että metro oli kätevä kulkupeli ydinkeskustan liikenteessä.

HKL kysyi vuonna 1985 helsinkiläisten mielipiteitä eri joukkoliikennevälineistä. Tulos yllätti jopa HKL:n johdon, sillä vertailun voitti metro.

Metro jatkui idässä Myllypuroon ja Kontulaan marraskuussa vuonna 1986 ja Mellunmäkeen syyskuussa 1989. Seuraavalla vuosikymmenellä tulivat käyttöön Ruoholahden asema elokuussa 1993 ja Kaisaniemi maaliskuussa 1995. Vuosaaren metrohaara avautui elokuun viimeisenä päivänä vuonna 1998.    Junat kulkivat reilut 19 vuotta edestakaisin Mellunmäestä ja Vuosaaresta Ruoholahteen. Helsinki odotti Espoon metropäätöstä, joten muut suunnitelmat metron jatkamisesta, esimerkiksi yhteydet lentokentälle ja Töölöön, saivat odottaa.

Espoon kaupunginvaltuusto päätti 25.9.2006 metron rakentamisesta Ruoholahdesta Matinkylään ja liikenne alkoi marraskuussa vuonna 2017. Käyttöön tuli kahdeksan uutta asemaa, joten metroon pääsee nyt 25 asemalta. Radanpituus päästä päähän on 35 kilometriä. Eikä metro lakkaa kasvamasta edes ikääntyessään. Seuraava etappi on Kivenlahti.

Metrolla kulki vuonna 1982 vajaat kymmenen miljoonaa ihmistä. Vuonna 2021 metrossa tehtiin 56 miljoonaa matkaa. Liikenneväline, jota monet ennen sen käyttöönottoa pitivät epäilyttävänä hukkaputkena, nousi muutamassa vuodessa matkustajien suosikiksi ja se on pitänyt asemansa. Kun HSL kysyy asiakkaittensa tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen, metro saa toistuvasti liikennevälineistä parhaat pisteet.    

Lisää metron historiasta Kaupunkiliikenteen sivuilla: https://kaupunkiliikenne.fi/metro-40-vuotta

Juhlan kunniaksi ajamme vanhalla, jo 1980-luvulta tutulla M100-sarjan metrojunalla Itäkeskuksesta Ruoholahteen ja kääntöraiteen kautta takaisin yhteensä kolme kertaa. Kolmen vaunuparin junassa on matkustajille tarjolla tietoiskuja sekä metron historiasta että tulevaisuudesta. Junassa on henkilökuntaa kertomassa työstään, muun muassa kuljettajia. Metrojunan ohjaamoon on mahdollista tutustua Itäkeskuksessa.

HKL:n harmonikkaorkesteri vastaa tapahtuman musiikista. Orkesteri on vastannut metron juhlatilaisuuksien musiikista jo metron liikenteen alkuajoista lähtien. Orkesteri on perustettu vuonna 1963 ja toimi alkuaikoinaan nimellä Bussihanuristit.

Tapahtuman toteuttavat yhteistyössä Kaupunkiliikenne Oy, HSL ja Länsimetro Oy.

Juhlajunan aikataulu

Lähdöt Itäkeskuksesta klo 11.18, 12.18 ja 13.18. Lähdöt Ruoholahdesta klo 11.48, 12.48 ja 13.48.

Kyytiin voi nousta kaikilta asemilta Itäkeskus–Ruoholahti välillä.

Juna on paikallaan Itäkeskuksessa ennen jokaista lähtöä noin 12 minuuttia, jonka aikana on mahdollisuus muun muassa tutustua ohjaamoon.

Ruoholahdessa matkustajilla on poikkeuksellisesti mahdollisuus olla junan kyydissä myös kääntöraiteella.

(Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)