RAIDELIIKENTEEN TULEVAISUUS

Raideliikenne on ehdottomasti yksi tulevaisuuden liikennemuodoista. Tällä hetkellä on käynnissä useita suunnitelmia ja toteutuksessa olevia hankkeita raideliikenteen kehittämiseksi niin Suomessa kuin Euroopassa.

Rautatietunneli: Helsingistä Tallinnaan puolessa tunnissa

Helsinki–Tallinna-tunneli yhdistää toteutuessaan Suomen matkustaja- ja rahtiliikenteen Euroopan raideliikenteeseen. Uudenmaan liiton tiedotteen mukaan tunneli on osa suurempaa visiota arktisilta alueilta ulottuvasta raideyhteydestä, jota Suomen ja Norjan viranomaiset parhaillaan selvittävät.

Tunnelihankkeesta pian valmistuvassa FinEst Link -projektissa esitetään, että Helsinki-Vantaalta Pasilan kautta Tallinnan lentokentän tuntumaan kulkevassa tunnelissa raideleveys olisi eurooppalainen.

- Tämä takaa rahtiliikenteelle suorat kuljetukset Keski-Eurooppaan ilman ylimääräisiä lastausvaiheita. Lentomatkustajat puolestaan pääsisivät kätevästi matkaan sekä Helsinki-Vantaan että Viron Ülemisten lentokentiltä. Helsinki-Vantaalta junamatka sujuisi keskeytyksettä Varsovaan asti.

Tunneli toisi tavaraliikenteeseen nopeutta niin matka- kuin lastausajoissa. Selvityksessä oletetaan, että rahtijunat kulkevat 120 kilometrin tuntivauhtia. Rahdin määrään ennustetaan merkittävää kasvua. Laskelmien mukaan vuonna 2050 sekä tunnelissa että lautoilla kulkisi 4,2 miljoonaa tonnia rahtia eli yhteensä 8,4 miljoonaa tonnia. Nykyään rahdin määrä kaupunkien välillä on noin 3,8 miljoonaa tonnia vuodessa.

Eurooppalainen raideleveys vaihtuisi leveämpään suomalaiseen raideleveyteen Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoispuolella lentomelualueella, jonne sijoittuisivat laajat tavaraterminaalit. Sieltä rahti jatkaisi rekoilla suunniteltua Kehä 4:ää pitkin tai junalla Hanko-Hyvinkää-radalle ja edelleen koko Suomen rataverkkoon.

Yhtenäinen kaksoiskaupunki

Helsinki ja Tallinna muodostavat jo nyt menestyvän kaksoiskaupungin, jossa ihmiset ja tavarat liikkuvat sujuvasti Suomenlahden yli kahden tunnin aikaetäisyydestä huolimatta.

- Tunnelin valmistuttua kaksoiskaupunki kehittyisi palveluiltaan yhtenäiseksi asumis- ja työssäkäyntialueeksi, kun matka taittuisi puolessa tunnissa 200 kilometrin tuntinopeudella. Nopea yhteys kaupunkien välillä avaisi uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle, investoinneille ja matkailulle.

Selvityksen arvioiden mukaan vuonna 2050 kaupunkien välin taittaisi junalla 12 miljoonaa matkustajaa ja laivamatkustajia olisi noin 11 miljoonaa eli yhteensä 23 miljoonaa henkeä vuodessa. Nykyään matkustajia on noin 9 miljoonaa.

Lauttaliikenteen matkustajamäärien oletetaan jatkavan kasvuaan, vaikka osa matkustajista siirtyisi rautatietunneliin. Jos tunnelia ei rakenneta, laivamatkustajien määrän lasketaan lisääntyvän 14 miljoonaan.

Pääministerit tukevat hanketta

FinEst Link -projektissa on selvitetty merenalaiseen tunneliin rakennettavan rautatieyhteyden hyötyjä ja kustannuksia. Lopulliset tulokset esitellään helmikuussa. Suomen ja Viron pääministerit ovat viime viikolla ilmoittaneet tukevansa tunnelihanketta, mikäli selvitystyö osoittaa, että taloudelliset edellytykset ovat olemassa.

– Tallinnan tunneli ei ole vain liikennehanke vaan sillä olisi laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset. Suomi liittyisi kiinteästi Eurooppaan ja Itämeren alueelle syntyisi yhtenäinen, kilpailukykyinen suurkaupunkiseutu, projektijohtaja Kari Ruohonen sanoo.

Tunnelihanke yhdistyessään muihin vireillä oleviin liikennehankkeisiin, kuten Jäämeren rataan ja Rail Balticaan, muodostaisi yhteyden arktiselta alueelta Suomen läpi Baltiaan, Puolaan ja Keski-Eurooppaan.

Selvitystyötä EU:n rahoituksella

FinEst Link on Uudenmaan liiton koordinoima selvityshanke, joka on toteutettu Interreg Central Baltic -ohjelmasta saadun EU-rahoituksen turvin. Sen kokonaisbudjetti on 1,3 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018.

Uudenmaan liiton kumppaneina hankkeessa ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron liikenneministeriö ja Suomen liikennevirasto sekä Harjun lääninhallitus.

(Havainnekuva Sweco)

"Haluamme toimia edelläkävijänä rautatiealan osaamisessa"

Ratatekninen oppimiskeskus on avannut ovensa Kouvolassa. Se toimii rataosaamisen kehittämisen ja ylläpidon keskuksena.

Oppimiskeskuksen ideana on tarjota harjoittelumahdollisuuksia aidoissa olosuhteissa harvoin esiintyviin ongelmatilanteisiin eri ammattiryhmille. Tarjolla on mm. vaihde-, sähkö- ja turvalaitetekniikan koulutushalli, hitsaus- ja hiontahalli sekä ulkona sähköradan ja tasoristeyksien koulutusalueet.

- Haluamme toimia edelläkävijänä rautatiealan osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä. Muun muassa tästä syystä rakensimme Kouvolaan ratateknisen oppimiskeskuksen, Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen sanoo.

Osaavat radanpidon ammattilaiset ovat turvallisen rataliikenteen avainhenkilöitä. Oppimiskeskuksen asiakkaita ovat eri tekniikkalajien (sähkö, turvalaitteet, vaihteet) ammattilaiset. Oppimiskeskuksessa on mahdollisuus hankkia radanpidon ammattipätevyyksiä.